ProAgrian asiantuntijat painottavat

3 min lukuaika

Savolaeset ossoojat

Maatilojen maksuvalmiudelle haasteellinen vuosi on selätettävissä

Rahat pinossa tilipalveluihin muok 3

ProAgrian asiantuntijat painottavat
Maatilojen maksuvalmiudelle haasteellinen vuosi on selätettävissä

Maatiloille alkanut vuosi tulee olemaan maksuvalmiuden ja talouden hallinnan kannalta haasteellinen. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet markkinoiden aiheuttamat tuottajahintamuutokset ja tukijärjestelmien uudistuminen. ProAgrian asiantuntijoiden mukaan tilanne on kuitenkin hallittavissa ja he ovat muodostaneet erilaisille tiloille selviytymispolkuja. – Tulemme viemään voimakkaasti eteenpäin koko vuoden Rahat riittämään -teemaa. Sen tavoite on auttaa ja tukea asiakkaitamme asiantuntemuksemme avulla selviytymään haasteellisesta vuodesta. Analyysiemme ja kokemustemme mukaan talouden hallinta tässä tilanteessa on täysin mahdollista ja olemme varautuneet tekemällä luotettavia suosituksia erilaisille tiloille, sanoo ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Juha Nuutila ja jatkaa, – Näissä talkoissa ovat yhteistyökumppanimme tiiviisti mukana tuomassa oman panoksensa tilojen tilanteeseen.

Muutosvaikutukset selkeiksirahankäyttöön budjetti ja seuranta

ProAgrian eväät maatilojen taloudellisen tilanteen hallintaan perustuvat talouden tasapainottamiseen, ennakoitavuuteen, kassan hallintaan ja seurantaan, tavoitteiden asettamiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun sekä muutosten realististen vaikutusten arviointiin. – Suosittelemme keskustelua asiantuntijoiden kanssa näistä toimenpiteistä, niiden tuomista tuloksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Muutokset kannattaa tehdä ja varmistaa oikeansuuntaiset toimenpiteet, kannustaa johtava asiantuntija Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomesta.

Maksuvalmiuden varmistamiseksi tiloilla ProAgrian asiantuntijat suosittelevat arvioimaan ensin markkina- ja tukimuutosten rahalliset vaikutukset. – Tukivertailuilla pystytään ennakoimaan tukimuutoksia ja tekemään tilakohtaisesti parhaiten sopivia valintoja uudessa ympäristökorvauksessa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa. Tukivertailusta on helppoa siirtyä arvioimaan tilan tulot ja menot kassabudjetointia varten. Budjetointi ja sen seuranta varmistavat, että rahat riittävät ja talous on hallinnassa. Suosittelemme, että yhä useammalle tilalle tehdään kassabudjetointi ja sen kuukausittainen seuranta, jolloin tiedetään, mitä tuloja ja menoja on tulossa, kuvaa kehityspäällikkö Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta. ProAgrian asiantuntijoiden mukaan kiinnostus ennakoivaan budjetointiin ja sen seurantaan on kasvamassa. Erityisesti ensi syksyä pidetään investoineilla tiloilla haastavana.

Tuotannon kustannustehokkuuteen ja tilan talouden hyvään hallintaan tähtäävät ProAgrian asiantuntijoiden koostamat Senttien- ja Talouden tsekkilistat. Listoihin on koottu vaikuttavimmat tehostamiskeinot. – Karjan utareterveyden parantuessa, 50 lehmän karjassa 9 000 kg vuotuisella keskituotoksella, meijerimaidon osuuden nousu 95 %:sta 97 %:n lisäsi maitomäärää 9 000 kg vuodessa, kertoo kokemuksista palvelupäällikkö Antti Harjunen ProAgria Oulusta.

Maksuvalmiuteen vaikuttavat markkina- ja tukimuutokset

Tuleva kiintiöiden poistuminen lisää EU:n maitomäärää. Maitomäärän lisääntymisen kanssa samaan aikaan sattuneet Venäjän rajojen sulkeutuminen sekä Kiinan viennin pieneneminen ovat laskeneet maidon tuottajahintaa EU:ssa ja Suomessakin jo usealla sentillä. Ruotsissa ja Saksassa maidon hinta on jo alle 30 senttiä litralta. Valiolaiset maidonhankinnan osuuskunnat laskevat maidon tuottajahintaa helmikuun alusta edelleen ja alhaisempi hintataso saattaa jatkua parikin vuotta. – Maitotilojen maksuvalmiutta heikentävät myös tulevat tukimuutokset. Haasteellinen tilanne on erityisesti A- ja B-tukialueilla, koska Etelä-Suomessa siirrytään maidon kuukausittain maksetusta tuesta korotettuun lypsylehmäpalkkioon. Samalla maksuperuste muuttuu maitolitroista lypsylehmien lukumäärään. Vuoden 2015 lypsylehmäpalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan vuoden 2015 lopussa ja toinen vuoden 2016 touko-kesäkuussa, toteaa Enroth.

Talouden tehostaminen käyntiin

Maitotilojen on nyt hyvin tärkeää käydä omat tuotantoprosessit läpi ja miettiä mahdolliset tehostamisen ja säästämisen paikat, sekä etsiä parasta panos-tuotossuhdetta. Tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman taloudellinen tuotanto. – Nyt on erittäin tärkeää hyödyntää jo olemassa olevat resurssit tehokkaasti, kuten säilörehu. Ruokinnan ohjaus -palvelun asiantuntijamme auttavat löytämään tuottavimman ruokintaratkaisun vallitsevassa hintatilanteessa. Rehuntuotantoa ja viljelyä mietittäessä kannattaa suunnitella tarvittavat kehittämistoimenpiteet, jotta saadaan mahdollisimman paljon hyvää rehua kustannustehokkaasti, toteaa palveluryhmäpäällikkö Henna Mero ProAgria Keskusten Liitosta.

Viljatilojen maksuvalmiudelle asettaa haasteita markkinatilanteesta johtuva viljojen hintojen aleneminen, ja toisaalta tuotantopanosten nouseva hintakehitys sekä tukimuutokset. Viljan viljelyssä kannattaa samalla käytetyllä panosten määrällä tavoitella entistä korkeampaa satoa, jotta nousevat kustannukset eivät syö tulosta. – Omien tuotantokustannusten tietäminen ja laskenta luovat hyvän pohjan viljelyn päätöksentekoon ja tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Jos tilan tuotantokustannukset poikkeavat huomattavasti keskimääräisestä, kannattaa arvioida oman tuotannon kustannusrakennetta ja miettiä sopivia ratkaisuja toisaalta satotason nostoon ja toisaalta kustannusten hallitsemiseen. Ratkaisujen etsiminen on hyvä aloittaa niistä peltolohkoista, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun ja niistä kustannustekijöistä, jotka poikkeavat eniten keskimääräisestä, toteaa palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Lisätietoja

Juha Nuutila, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, 020 747 2403, juha.nuutila@proagria.fi
Jarmo Keskinen, johtava asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi 0400 461 712 jarmo.keskinen@proagria.fi
Ari Enroth, kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, 020 747 2446, ari.enroth@proagria.fi
Antti Harjunen, palvelupäällikkö, ProAgria Oulu, 0400 285 291, antti.harjunen@proagria.fi
Henna Mero, palveluryhmäpäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, 040 589 6202, henna.mero@proagria.fi
Sari Peltonen, palveluryhmäpäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, 020 747 2477, sari.peltonen@proagria.fi