Voiko rehu olla älykästä?

Lämpökamerakuvausta voi hyödyntää moniin eri käyttötarkoituksiin tilaolosuhteissa.

Suomussalmella Korpelan Maidon tilalla järjestettiin käytännön havaintopäivä yhteistyössä Oulun yliopiston Älyrehu ja Savonia AMK:n Kuvaa Nautaa EIP-hankkeiden kanssa. ProAgrian ja Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikön yhteinen Älyrehu-hanke kehittää rehun laadunvalvontaan apuvälineitä. 

Havaintopäivänä tilaa pyörittävä Ossi Heikkinen kertoi ja havainnollisti isolta näytöltä kuinka maaperä- ja säähavainnot siirtyvät omalta lohkolta puhelimeen suoraan tarkasteluun. Maan kasvukunnon seuraamiseen heillä on yhdelle lohkolle laitettu Soil Scout -maaperäanturit. Anturit mittaavat eri syvyyksistä mm. maan lämpötilan kosteuden vaihtelua. Lisäksi heillä on käytössään sääasema, josta voi seurata erilaisia asioita kasvukauden aikana. Nämä kaikki tiedot kulkevat mukana puhelimessa App -sovelluksena. Näin asioita on helppo ja nopea seurata reaaliajassa suoraan matkapuhelimesta.

Väärillä menetelmillä valmistettu säilörehu on herkkä pilaantumaan. Pilaantumisesta aiheutuva lämpiäminen on helppo havaita ajoissa erilaisilla mittaustekniikoilla. Tähän voidaan hyödyntää vaikkapa ihan tavallista digitaalista kinkkumittariakin. Havainnointipäivässä tarkasteltiin tilan aumasäilörehun säilyvyyttä ja kuiva-ainepitoisuutta. Havaintojen pohjalta todettiin, että säilörehun korjuu ja säilöntä olivat onnistuneet hyvin, rehuaumasta ei löydetty mitään lämpiämisen merkkejä edes lämpökameralla. Kameralla on mahdollista havainnoida muovituksen läpi myös ostosäilörehua, etenkin paalirehua. Lämpimät paalit voisi jättää ostamatta ja säilyneet voisi ostaa. Tässä käytössä lämpökamera toimii hyvin, käärintäkalvon reikiintyminen nostaa paalin lämpötilaa havaintoon riittävän määrän.

Säilörehuun tehdyt tuotantopanokset voidaan kääntää huonolla säilönnän tuloksella taloudellisiksi tappioiksi. Nämä voivat olla todella suuria asioita tilan taloudelle. Ruokinnan tarpeita mietitään jo lohkojen kunnostuksista ja viljelynsuunnittelusta lähtien. Käytetyt kasvilajit ja lajikkeet lannoituksineen vaikuttavat saatuun satoon ja määrään oleellisesti. Oikealla korjuuketjulla ja ajankohdalla vaikutetaan saatavaan laatuun ja määrään vielä lisää. Loppusilauksen kaikelle tuo sitten säilönnän onnistuminen.  Kun ketju alusta lähtien säilöntään on näin pitkä, monine eri vaiheineen, ymmärretään että taloudellinen panos on aika iso ja säilönnän halutaan onnistuvan niin hyvin kuin mahdollista. Syntyvään hävikkirehuun kannattaa kiinnittää erityistä huomioita - onko havainnoitu hävikin syntyminen?

Hävikkiä voi syntyä kolmella eri tavalla: Pellolla, korjuun yhteydessä tullut hävikki, säilönnän aiheuttama hävikki ja ruokinnan yhteydessä syntynyt ruokintahävikki. Säilöntä- ja ruokintahävikit liittyvät suoraan säilönnälliseen laatuasiaan hyvin paljon.
Hienompaa tekniikkaa edusti meillä päivässä esillä ollut lämpökamera. Lämpökamerakuvausta voi hyödyntää moniin eri käyttötarkoituksiin tilaolosuhteissa.

Ajoissa havaittu säilörehun lämpiäminen voidaan katkaista poistamalla pilaantunut leikkauspinta, ja peittämällä rehut uudelleen, rintamaa voidaan myös käsitellä propionihapolla. Tärkeintä on kuitenkin ottaa opikseen seuraavaa rehunkorjuuta ajatellen.

Mitä kamera kertoo naudasta? Lämpökameran käyttömahdollisuuksia nautojen jokapäiväisen terveydentilan seurannan tueksi on selvitetty Kuvaa Nautaa -hankkeessa. Hanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-ala ja hankkeessa mukana ovat myös Savonia-ammattikorkeakoulun Rakennuslaboratorio ja Luonnonvarakeskus Luken Maaningan toimipiste sekä kuusi nautatilaa eri puolilta Suomea. Lämpökamera aistii sitä lämpösäteilyä, mikä eläinten iholta pääsee säteilemään. kuitenkin eläinten likaisuus sekä karvapeitteen kosteus vaikuttavat tuloksiin merkittävästi. Pientä kuumetta näillä laitteilla ei pysty havaitsemaan. Kipeiden sorkkien löytäminen on paljastunut helpommaksi ja hyödyllisemmäksi kuvauskohteeksi. Poikimahalvausten ennaltaehkäisy voisi olla yksi tulevaisuuden käyttötapa. Tautien ja ongelmien ennaltaehkäisyyn lämpökameratekniikka ei tuo juurikaan apua tai etua, koska eläin sairastuu ensin ja nostaa kuumeen vasta sen jälkeen. Parhaimmillaan lämpökameratekniikka on koneiden ja sähkölaitteiden kunnon tarkistuksissa, sillä kameralla havaitaan hyvin jonkin koneen osan tai laakerin yllättävä lämpiäminen.

Jouni Rantala, Ruokinnan asiantuntija ja
Maarit Partanen Kasvintuotannon asiantuntija
ProAgria Itä-Suomi

 

Jaa

Facebook Comments Box