Englantilaissuomalainen nurmiviikko

3 min lukuaika

Ruohonjuurella

Mitä englantilainen nurmi-intoilija ihmetteli Suomessa?

Tilavierailuilla tehtiin kasvustohavaintoja porukalla. Kuvassa Anu Ellä, Jarkko Storberg, Sara Gregson ja Hannu Lainio-Kasvala. Kuva: Päivi Kasvala.

Kolme vuotta sitten kiersimme Englannin parhaita nurmitiloja kevään vehreimpään laidunnusaikaan Storbergin Jarkon kanssa. Englantilainen nurmi-intoilija Sara Gregson opasti meitä alhaisen kustannustason toimintamalliin ja brittiläiseen ideologiaan ja kulttuuriin. Tutustuimme brittiläiseen tapaan vertailla ja alentaa kustannuksia, tehostaa toimintatapoja ja tekemisiä nurmiryhmissä. Kehitystyö sisälsi myös kansainvälisesti eri maiden huipputilojen kesken tehtävää vertailua. Monta ideaa tarttui mukaamme, jotka nyt kasvavat asiakkaidemme pelloilla.

Kuvat Englannista ja Walesista keväältä 2012 kiertueelta Saran kanssa

Nyt Sara oli meidän vieraanamme Suomessa neljä päivää ja pääsimme toden teolla vertailemaan nurmi-ideologiaa puolin ja toisin Suomen erilainen ilmasto huomioiden. Kierrettyään suomalaisia maatiloja kanssamme, ymmärsi Sara selvemmin, miksi brittiläisoppeja on sovellettava meidän oloihin osittain mukailtuna. Sara kirjoittaa kokemuksistaan tarkemmin omassa blogitekstissään, omaan blogiinsa (Talking grass) sekä brittiläisiin ammattilehtiin.

Tilavierailuilla tutustuimme suomalaiseen maidontuotantoon ja emolehmätuotantoon nurminäkökulmasta, lihan suoramyyntiin sekä lihanautojen ja lypsylehmien laidunnukseen viljellyillä ja maisemalaitumilla. Kuvissa Jarkon ja Saran lisäksi Teristen kartanon Antti Veräväinen ja iittiläisen maitotilan isäntä Jarkko Pirinen.

Suomessa Sara vaikutti hämmästelevän mm. seuraavia seikkoja:

  1. Suomalaiset karjatilalliset ovat aitoja, elämänmyönteisiä ja omaavat uskomattoman asenteen työtään kohtaan.
  2. Asiantuntijoiden ja viljelijöiden välitön ja arvostava suhde puolin ja toisin. Puhutaan yhdessä sekä syvällistä ammattiasiaa että nauretaan. Yhteistyön ilo ja innostuksen tarttuminen näkyi.
  3. Säilörehun laadun hallinta. Miksi muovit ovat heillä mustia vaikka valkoiseen ja vihreään on aivan selvät perustelut? Miksi Suomessa tutkitaan kuitua ja kalsiumia niin tarkkaan analyyseistä?
  4. Korjuuaikanäytteet ja raaka-ainenäytteet, ennakoiva suunnittelutaktiikka jo ennen säilöntätuloksia.
  5. Timotein, ruokonadan ja nurminadan suuri osuus seoksessa. Suojaviljan rivivälin ja hajakylvötyylin suuri eroavaisuus kasvuston tiheydessä, kun mukana ei ole isoa määrää raiheiniä.
  6. Uudempien navetoiden lasiseinäiset konttorit navetan yläkerroissa. Uudemmat hotellimaiset navetat visiiripöytineen sekä puurakenteet ja sillat vanhemmissa navetoissa.
  7. Nurmisiemenseosten lajiketietojen yleinen löytyminen taskuista jopa pelto-olosuhteissa. Kukaan nurmiryhmäläinen ei kasvattanut nurmea vaan nurmikasvilajikkeita.
  8. Aktiivinen nurmiryhmätoimintamme. Ryhmäläisten sitoutuminen toimintaan ja tulosten parantuminen. Ryhmissä yhteisesti ideoidut asiat oli nopealla rytmillä otettu käytäntöön tilatasolla.
  9. Lavatanssikulttuuri, naavaiset ja jäkäläiset metsät, puolukat, järvessä uiminen ja saunominen. Makkaran syöminen suoraan kädestä pystytyylillä. Yötön yö. Suomen maaseudun rauhallisuus ja hiljaisuus, ihmisten vähäinen määrä (paitsi nurmiryhmäkokoontumisessa)

Navetan toimistolla keskustelemassa Saran kanssa Salon sinimailaspitoisen nurmiryhmän virallinen "Timothy-Meadow Fescue Man" Mika Kavander.

Yhteisen nurmiturneen jälkeen tutuilla tiloilla tuntuu itsekin melkein, kuin olisi käynyt ulkomailla. Oli hyvin mielenkiintoista, kun kaikkea mitä omassa työssään oli tottunut tekemään, arvioitiin ja ihmeteltiin ja välillä kyseenalaistettiinkin. Kiinnostavaa oli myös kuulla, mitä hän näki tuttujen karjatilojen toiminnassa tuorein silmin. Sara piti tärkeänä jatkuvuutta, jossa nurmiryhmät ja tilakohtainen kehitystyö nivoutuivat yhteen. Kiitos kaikille, jotka esittelitte tilojenne toimintaa meille kesken kesän kiireiden niin positiivisella asenteella!

Nurmiryhmiemme kesäkokoontumisessa ”puhuttiin heinää”, kuten Saran Talking grass -nurmiblogissakin. Penkkeinäkin oli heinäpaaleja! Sara kertoi näkemyksistään maailmalla ja kommentoi nurmikierrostamme pellolla. Hän oli hyvin vaikuttunut, kun monesta eri nurmiryhmästä tultiin iloisesti samaan tapahtumaan hyvissä tunnelmissa ja ryhmäläisillä oli mukana jopa tilakohtaisia analyysituloksia taskuissaan, jotta voitiin pohtia tarkemmin. Ryhmätapahtuman kohdetilan isäntä Perttu Uusitalo oli ystävällisesti jopa tilannut kaatosateen alkavaksi vasta 20 minuuttia tapahtuman jälkeen.

Kuvat Uusitalon Pertun maitotilalla järjestetystä nurmiryhmien pellonpiennartapahtumasta 26.6, johon osallistui n. 50 hlöä. Mukana oli myös Länsi-Maito.

Viimeisenä iltana ihailimme kesäyötä Uittamon lavalla Jarkon ja Saran kanssa. Sara mietti, mitä rivistä (hämmästystä herättäneellä naisten haulla) haettu tanssipari sanoisi, jos hän puhuisi kahden kappaleen ajan kaikki ne sanat jotka hän osaa nyt suomea ja aloittaisi aina viimeisen sanan jälkeen rimpsun alusta. ”Moi, kiitos, päivää ja säilörehu”. Kyllä siinä muutamiin jenkkoihin riittäisi tarinaa.

Tarina jatkuu Jarkon blogissa: http://proagria.fi/blogit/ruohonjuurella/2015/07/02/suomalaiset-laitumet-englantilaisen-silmin

Kirjoittaja:

Nurmen huippuasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi

http://lansi-suomi.proagria.fi/henkilo/ella-anu