Mansikanviljelyyn tutustumassa

Joka toinen vuosi pidettävät Interaspa praxis – messut järjestettiin tänä vuonna Hampurin lähellä Wenzendorfissa Hof Oelkersin tilalla. Interaspa-messut ovat kuin pienempi versio marraskuussa Karlsruhessa järjestettävistä ExpoSE-messuista. Näytteilleasettajia on noin 250 kpl ja kävijöitä vähän päälle 3000.

Pääosassa Interaspassakin on saksalaiseen tapaan parsan lisäksi mansikka mutta myös jonkin verran esim. pensasmustikan ja hedelmäpuiden viljelytekniikkaan liittyviä näytteilleasettajia on mukana. Etenkin valkoinen parsa on erittäin suosittua ja Saksassa parsaa viljelläänkin reilusti enemmän kuin mansikkaa. Satoennuste tälle vuodelle on noin 122 milj. kg, kun taas mansikkasadoksi arvioidaan noin 109 milj. kg. Myös parsanviljelypinta-ala on noin kaksinkertainen mansikkaan verrattuna: parsaa 22 900 ha, mansikkaa 11 400 ha.

Messujen ehdoton vetonaula ovat parsan- ja mansikanviljelyn työkonenäytökset. Interaspa-messuilla esittelyssä oli paitsi koko parsantuotannossa käytettävä koneketju myös paljon mansikan rivivälimuokkaimia, joita käytetään Saksassa hyvin yleisessä mansikan muovittomassa avomaaviljelyssä. Pensaiden ympärillä ja rivivälissä käytetään katteena olkea, mutta se muokataan maahan myöhään syksyllä, sillä paksu olkikate myöhästyttää mansikan kasvuunlähtöä keväällä sekä lisää paleltumisriskiä kukinnan aikaan. Muokkaamiseen käytetään jyrsimiä tai lautasmuokkaimia ja tiivistyneet lohkot voidaan jopa jankkuroida puolen metrin syvyydestä. Rönsyt torjutaan riviväleistä aivan pensaan vierestä kulkevilla kiekkoleikkureilla. Viljelykierto on hyvin nopeaa, sillä maalevintäisten tautien ja maan väsymisen ehkäisemiseksi taimista otetaan vain kaksi tai kolme satoa. Kasvusto myös yleensä leikataan alas sadonkorjuun jälkeen, joskus jopa kahdesti.

Mansikkaa viljellään avomaalla myös hyvin korkeissa ja kapeissa muovilla katetuissa yksittäisriveissä. Taimet istutetaan syksyllä ja seuraavana keväänä asennetaan tunnelit päälle. Taimista otetaan pääsääntöisesti vain yksi sato, jonka jälkeen ne poistetaan ja tilalle tai vanhojen taimien väliin istutetaan uudet taimet samoihin penkkeihin. Tällaisesta tuotantotavassa satoa saadaan toukokuun alusta alkaen ja sato-odotus on noin 15-20 tn/ha. Yleensä istutukseen käytetään Fresh plant –pottitaimia.

Myös Saksassa mansikantuotannossa toistuvat samat ongelmat kuin meilläkin. Viime vuonna pääsatokaudella mansikasta oli reilusti ylitarjontaa ja hinta sen mukainen. Myös tänä vuonna kasvukausi on ollut kuuma ja kuiva mutta hinta on ollut viime vuotta parempi. Kasvitaudeista etenkin härmää on ollut paljon ja ripsiäiset ovat kiusanneet sekä avomaalla että tunnelissa. Kasvinsuojeluainevalikoiman raju supistuminen on pakottanut viljelijät etsimään muita keinoja. Esimerkiksi samettikukan viljely ankeroisten torjunnassa on jo rutiinia viljelykierrossa. Lisäksi valkosipuliuutepohjaisista tuotteista on etenkin avomaalla saatu hyviä kokemuksia korvakärsäkkäiden torjunnassa. Myös rönsyjen torjuntaan etsitään uusia keinoja. Tilat ovat esimerkiksi siirtymässä oljesta rivivälinurmen käyttöön, jolloin rönsyt torjutaan nurmen leikkuun yhteydessä. Rönsyntorjunta voidaan myös koneellistaa, sillä esim. Heuling on kehittänyt mansikkatiloille itsekulkevan rönsyleikkurin, johon voidaan liittää muitakin työkoneita.

Ehkä kuitenkin isoin viljelijöitä huolestuttava asia niin Saksassa kuin muissakin Euroopan maissa nyt ja tulevaisuudessa on työvoiman saanti. Jo nyt uutisoidaan pelloille jääneistä sadoista ja työvoimaa houkutellaan verohelpotuksin ja edullisen majoituksen ja ilmaisten aterioiden avulla. Koska myös työvoimakustannukset ovat etenkin Saksassa viimeisten muutaman vuoden aikana nousseet rajusti, moni tila harkitsee ja tutkimuslaitoksissa selvitetään tarkkaan tuotannon siirtämistä katteen alle pöydille, jolloin satotasoja pystytään nostamaan, poimintatehokkuutta lisäämään ja työvoimakustannuksia vähentämään. Tällä hetkellä mansikan viljelypinta-alasta vasta noin 12 % on katettu Saksassa. Kustannuksia on kuitenkin karsittava joka vaiheessa ja tuotantoa tehostettava, sillä markkinoilta kustannukset kattavan hinnan saaminen on ja tulee olemaan yhä hankalampaa.

Varsin samojen aiheiden kanssa siis painitaan niin Saksassa kuin meillä Suomessakin. Lisää SataVarMa-hankkeen järjestämästä opintomatkasta Interaspa-messuille voit lukea SataVarMa-hankkeen sivuilta www.proagria.fi/satavarma kohdasta Matkakertomukset.

Kirjoittaja Minna Pohjola on marjantuotannon asiantuntija sekä SataVarMa- ja Laatumarja-hankkeiden vetäjä, ProAgria Länsi-Suomi.

Jaa

Facebook Comments Box