Suuret sadot avain hyviin taloustuloksiin

02.04.2020
Sokerijuurikkaalla, syysviljoilla ja herneellä päästiin hyvien satojen myötä parhaisiin taloudellisiin tuloksiin ProAgrian Lohkotietopankin vuoden 2019 tietojen mukaan. Näistä kasveista saatiin ennätyssatoja, ja kasvikohtaisessa taloudellisessa tuloksessa päästiin reilusti plussan puolelle. Sokerijuurikas, syysviljat ja herne ovat kuitenkin pienialaisia kasveja, joten niiden hyvä tulos ei kerro koko kasvintuotannon menestymisestä. 
 
- Eniten viljellään kevätviljoja. Niiden keskimääräinen taloudellinen tulos oli kauraa lukuun ottamatta noin 50 euroa hehtaarilta tappiollinen, sanoo ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sari Peltonen.
 
Viljelyn monipuolistaminen syyskylvöisillä, monivuotisilla tai erikoiskasveilla luo edellytykset tilan kokonaistuloksen parantumiselle. Se myös pienentää yksipuolisen kevätviljojen viljelyn aiheuttamia hinta- ja sääriskejä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla rehuherneellä saatiin hyviä satoja viime vuonna. Hyvä hintataso siivitti hyviin taloudellisiin tuloksiin. 
 
- Tekemiemme taloudellisten laskelmien perusteella herneen lisääminen viljelykiertoon on kannattavaa. Valkuaisomavaraisuuden näkökulmasta tämä on erinomainen juttu, sanoo ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon palvelupäällikkö Juha-Matti Toppari.
 
Tulokset pohjautuvat pinta-alaltaan suurimpien peltoviljelykasvien tietoihin vuodelta 2019. Laskelmat perustuvat ProAgrian viljelyn kehittämisen eli ViljelyKasvu -ryhmien kasvintuotannon tuotantokustannuslaskelmiin pääosin eteläisen Suomen alueelta. 
 
 

Hyvä tulos tehtiin sadoilla, ei hinnoilla

 
Parantuneiden satonäkymien myötä markkinahinnat palautuivat vuoden 2018 hintapiikin jälkeen noin 30 % matalammalle tasolle. Kotimaassa vilja liikkui pääasiassa vain sopimusten kautta, ja niiden merkitys korostui kaikessa viljelyssä. Rukiin tuotannossa päivän markkinahinta laski satokauden kynnyksellä merkittävästi suuren tarjonnan myötä. 
 
- Syysviljat pääsivät selvästi kevätviljoja parempaan taloudelliseen tulokseen runsaan 6 600 kilon keskimääräisen hehtaarisadon turvin. Niiden nettovoitto oli hieman vajaa 200 euroa hehtaarilta ja myyntihinta noin 160 euroa tonnilta, sanoo Peltonen.
 
Nettovoitto kuvaa taloudellista tulosta, kun satotuotoista ja tuista on vähennetty muuttuvat, työ- ja kiinteät kustannukset, ja mahdollistaa tuotannon kehittämisen ja investoinnit.
 
 

Kaura kevätviljoista paras, sokerijuurikkaalla ennätyssatoja

 
Kevätviljoilla keskimääräinen taloudellinen tulos oli 50 euroa hehtaarilta tappiollinen lukuun ottamatta kauraa, jonka tulos oli voitollinen, vaikkakin vain vajaa 20 euroa hehtaarilta. Kauran toteutunut myyntihinta oli myös ensimmäistä kertaa muita viljoja parempi, 161 euroa tonnilta. Kevätviljojen satotasot olivat noin 5 000 kiloa hehtaarilta, ja sadon myyntihinnat 144-160 euroa tonnilta. 
 
Muista peltoviljelykasveista ehdottomia valopilkkuja olivat sokerijuurikas, rehuherne ja vanhastaan tuttu menestyjä kumina. Sokerijuurikkaasta saatiin ennätyssatoja ja taloudellinen tulos oli tämän aineiston mukaan runsas 700 euroa hehtaarilta voitollinen. Palkokasveista herne menestyi härkäpapua paremmin. Rehuherneen keskimääräinen sato oli 3 750 kiloa hehtaarilta, minkä johdosta nettovoittoa syntyi runsas 100 euroa hehtaarilta. Härkäpavun sato jäi runsaaseen 2 000 kiloon hehtaarilta, mikä johti noin 30 euron tappioon hehtaaria kohti. 
 
Kumina elää tässä vaiheessa matalan hintasyklin vaihetta, mutta siitä huolimatta sen satovuoden taloudellinen tulos oli noin 140 euroa hehtaarilta voitollinen. Kuminasta saatiin keskimäärin noin 800 kilon hehtaarisatoja. Kuminan kokonaiskannattavuuden tarkastelussa on huomioitava perustamisvuoden nollatulos, ellei sitä ole kylvetty satoa tuottavan suojakasvin kanssa. 
 
Näiden kasvien ja erityisesti sokerijuurikkaan osalta on lisäksi huomioitava, että aineistojen määrä on selvästi viljoja pienempi, joten tulokset ovat viitteellisiä ja aineistojen erityispiirteet ovat voineet korostua.
 

Haasteet jatkuivat öljykasveilla

 
Öljykasveja ovat koetelleet viime vuosina viljelyn haasteet ja hankalat tuholaisvuodet. Viime kasvukautena kevätrypsi menestyi kevätrapsia selvästi paremmin, mikä on yllättävää. Kevätrapsin satoisuus on kuitenkin ollut selvästi rypsiä parempi. Kevätrypsi saavutti noin 100 kiloa hehtaarilta paremman sadon kuin rapsi, ja myös saavutettu sadon myyntihinta oli rapsia parempi. Kevätrapsin sato jäi 1 400 kiloon hehtaarilta, kun rypsissä päästiin vähän yli 1 500 kilon hehtaarisatoon. 
 
Kevätrypsi pääsi voitolliseen tulokseen, noin 40 euroa hehtaarilta, kohtuullisen hyvän myyntihinnan, lähes 400 euroa tonnilta, turvin. Kevätrapsin tulos sen sijaan oli peräti 200 euroa hehtaarilta tappiollinen heikoksi jääneen sadon, korkeampien tuotantopanosten käytön ja matalamman myyntihinnan, 380 euroa tonnilta, vuoksi.
 

Luomuviljojen tulos selvästi tavanomaista parempi

 
Luomuviljan tuotannon taloudellinen tulos oli 500-600 euroa hehtaarilta voitollinen ja siten selvästi tavanomaista parempi. Luomuviljoilla saatiin noin 3 000 kilon hehtaarisatoja ja toteutuneet sadon myyntihinnat olivat 305-390 euroa tonnilta. Luomukasvintuotannon kokonaiskannattavuuden tarkastelussa täytyy kuitenkin muistaa, että merkittävä osa pinta-alasta on vuosittain myyntituottoa tuottamattomassa tarkoituksessa viherlannoituksella.
 
 

Huoltovarmuus ja hyvinvointi edellyttävät ennakointia

 
Tulevaa kasvukautta sävyttää kotimaisen tuotannon omavaraisuuden tärkeys ja huoltovarmuus sekä tuottajien jaksaminen ja terveyden säilyminen. Tilojen on tärkeää toimia suunnitelmallisesti ja ennakoida tarvittavien tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja polttoöljyn, toimitukset ajoissa.  
 
Esille on myös noussut kotimaisen valkuaisen omavaraisuuden kasvattamisen tärkeys ja öljy- ja palkokasvien viljelyn lisäämisen mahdollisuudet. Öljykasvisektori on saanut juuri merkittävän rahoituksen käytännön viljelytekniikoiden kehittämiseen sekä satojen ja satovarmuuden kasvattamiseen.
 
Tärkeää kaikessa tuotannossa on, että sadolle on osoite. Keskeistä on panostaa hyvälaatuisen viljan tuotantoon, erityisesti vientiä ajatellen. Viljelyssä on olennaista huomioida aiemmista vuosista tutut asiat: viljelyn monipuolistaminen, maan rakenteen ja vesitalouden parantaminen sekä satokasvien viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille ja -tuottoisille peltolohkoille sääriskien pienentämiseksi ja satotasojen nostamiseksi. 
 
- Näillä toimenpiteillä vastataan paljon esillä olleisiin ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteisiin ja hiilensidonnan kasvattamisen tavoitteisiin, sanoo Peltonen.
 

Ratkaisuja viljelyn kannattavuuden parantamiseen 

 
Viljelyn kannattavuus on edelleen kaiken perusta, ja se vaatii tilakohtaisten ratkaisujen hakemista. Tuotantokustannusten laskeminen ja vertailutiedon käyttö auttavat arvioimaan, millaista sadon määrää tai tuottoa hehtaarilta tarvitaan ylläpitämään viljelyn kannattavuus ja toisaalta, mitkä ovat ne kustannuserät, jotka vaikuttavat eniten tilan taloudelliseen tulokseen ja miten niitä voidaan korjata. 
 
ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien parhaalla neljänneksellä, joka teki kevätviljoilla keskimäärin 650 euroa hehtaarilta paremman tuloksen kuin heikoin neljännes, kiinteät kulut olivat noin 270 euroa hehtaarilta pienemmät kuin heikoimmalla neljänneksellä. Lisäksi paras neljännes sai satoa 1 600 kiloa hehtaarilta enemmän kuin heikoin neljännes. Heillä myös sadon myyntihinta oli 10-20 euroa tonnilta parempi. 
 
Neuvo2020 -asiantuntijapalveluita kannattaa hyödyntää sekä tuotantokustannusten laskentaan, että eri viljelyvaihtoehtojen selvittämiseen oman tilan lähtökohdista.
 
Lisätietoja: 
 
Sari Peltonen, johtava asiantuntija, kasvintuotanto, ProAgria Keskusten Liitto, 050 3414406, sari.peltonen@proagria.fi
 
 
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.