Puinnit edenneet hitaasti sateiden lomassa

31.08.2021
Elokuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja moneen kertaan koko maassa. Sademäärät ovat olleet monin paikoin 1,5–2 kertaisia tavanomaisiin verrattuna. Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen kesken. Sateiden keskeytyksistä huolimatta kasvukauden kulussa ollaan 1–2 viikkoa edellä normaalista. 
 
Sateet ovat lakoonnuttaneet viljakasvustoja, ja maan etelä- ja keskiosissa kasvustoissa on jo alkanut näkyä tähkäidäntää. Lisäksi runsassateisimmilla alueilla peltojen kantavuus on kärsinyt.  
 

Syysviljojen puinnit pääosin tehty 

 
Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat loppusuoralla useimmilla alueilla, mutta Pohjanmaan rannikkoalueella rukiista on puitu vasta 30 % ja syysvehnästä 60 %. Sateista johtuen osa syysviljoista on jouduttu puimaan jopa 30 % kosteana. Syysviljojen puintikosteudet ovat yleisimmin olleet 15–18 %. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi suuressa osassa maata. Tilojen väliset erot ovat kuitenkin tänä vuonna suuret ja hehtaarisadot voivat vaihdella 700 kilosta jopa 8 000 kiloon. 
 
Rukiin hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 70–82 kg/hl ja sakoluvut 100–350. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 80–100 %. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 70–85 kg/hl ja valkuaispitoisuus 10-15 %. Sakoluvut ovat olleet korkeita 300–400 useimmilla alueilla.  
 
Kevätviljojen puinnit ovat edenneet hitaasti ja epätasaisesti sateiden vuoksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella ensimmäiset tilat ovat saaneet kevätviljojen puinnit jo tehtyä, mutta yleisimmin ohrasta ja kaurasta on saatu puitua 50-70 % ja kevätvehnästä 40–60 %. Kevätvehnän puinnit ovat pahimmin kesken osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta ja Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Puintikosteudet ovat yleisesti olleet 15–27 %, mutta osassa eriä puintikosteudet ovat olleet jopa 35 %. Viljojen hehtolitrapainoissa ja valkuaispitoisuuksissa on suurta vaihtelua ja joukossa on erittäin alhaisia hehtolitrapainoja. Rehuohran hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 58–70 kg/hl ja mallasohran 60–71 kg/hl. Kauran hehtolitrapainot tähän mennessä puidussa sadossa ovat olleet 38-60 kg/hl ja kevätvehnän 70-84 kg/hl. Ohralla valkuaispitoisuus on ollut 9-14 %, kauralla 11-14 % ja kevätvehnällä 11-17 %. 
 
Kevätviljoista ohra kärsi pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Ohran sato arvioidaan lähes koko maassa olevan huono tai välttävä, ainoastaan Satakunnassa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Keski-Pohjanmaalla sato arvioidaan tyydyttäväksi. Osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta, Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla ohrasatojen arvioidaan olevan vain 25–30 % tavanomaisesta. Muualla ohrasadon arvioidaan olevan 50–80 % tavanomaisesta. Kauran sato on jäämässä lähes yhtä huonoksi kuin ohralla, mutta kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 50–80 % tavanomaisesta. Osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Kymenlaakson tiloista sadon arvioidaan olevan vain 30–50 % tavanomaisesta. 
 

Öljykasvisadot pettymyksiä 

 
Kevätrypsin ensimmäisiä lohkoja puitiin Etelä-Suomen rannikkoalueella elokuun puolivälissä, mutta yleisimmin puintien arvioidaan käynnistyvän syyskuun alkupuolella. Etelä-Suomessa kevätrypsin ja -rapsin puinnit ovat pisimmällä, mutta tilojen väliset erot ovat puintien etenemisessä ovat suuret ja alasta on puitu 20–100 %. Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Ainoastaan Hämeessä sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sato arvioidaan keskimääräiseksi. Suurimmat satotappiot ovat osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta, jossa sato on jäämässä 30 %:iin keskimääräisestä. Yleisesti sadon arvioidaan jäävän 60-70 %:iin keskimääräisestä. Myös sadon laatu vaihtelee huonosta välttävään.  
 
Härkäpavun puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lounais-Suomessa, jossa sadosta on ehditty puida 90–100 %. Etelä-Pohjanmaalla härkäpavusta on puitu 60–70 %. Pohjois-Pohjanmaalla härkäpapua päästään puimaan vasta syyskuun loppupuolella. Satoarviot vaihtelevat heikosta välttävään. Useimmilla alueilla sadon arvioidaan jäävän noin puoleen tavanomaisesta. 
 
Herneen puinnit ovat kääntyneet lopuilleen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta pohjoisemmissa osissa maata puinteja käynnistetään tällä viikolla tai esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla vasta syyskuun puolivälin jälkeen. Maan eteläisimmässä osassa hernesato arvioidaan välttäväksi ja Pohjois-Suomessa hyväksi. 
 
Kuminan puinnit on saatu päätökseen. Kuminan puintikosteudet olivat yleisesti 15–18 %.  Kuminasato arvioidaan hyväksi Satakunnassa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ja muualla tyydyttäväksi. 
 
Siemennurmien puinnit on saatu päätökseen lähes koko maassa. Ainoastaan Keski-Suomessa on vielä 20 % siemennurmista puimatta. Puintikosteudet olivat 12–18 %. Nurmikasvien siemensato arvioidaan tyydyttävästä hyvään.    
 
Perunaviljelmillä ruton torjunnat onnistuivat, ja elokuun lämpimät säät ja sateet ovat kasvattaneet erityisesti varastoperunoiden mukuloita vauhdilla. Useimmilla alueilla kesä- ja varastoperunan perunan satonäkymät arvioidaankin vähintään tyydyttäviksi. Varastoperunan nostojen arvioidaan olevan vauhdikkaimmillaan tämän ja ensi viikon aikana. 
 
Sokerijuurikkaan kasvu on jatkunut hyvänä, joten sadosta arvioidaan muodostuvan hyvä tai vähintään tyydyttävä.  
 

Puintien venyminen vaikeuttaa syyskylvöjä

 
Sateet ja kevätviljojen puintien hidas eteneminen ovat vaikeuttaneet syysviljojen ja -öljykasvien kylvöjä useimmilla alueilla. Syysöljykasvien kylvöt ovat useimmilla alueilla jo päättyneet, jotta kasvustot ehtivät kehittyä tarpeeksi pitkälle ennen talven tuloa. Syysöljykasviala ei todennäköisesti toteudu ennakoidussa laajuudessa, mutta syysöljykasvien viljelyalan ennakoidaan kuitenkin kasvavan jonkin verran. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla syysöljykasveja on kylvetty tuntuvasti viime vuotta enemmän. Rukiin kylvöt ovat useimmilla alueilla yli puolivälissä. Rukiin viljelyalan arvioidaan pienenevän Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikko alueella 10–30 %, mutta kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 5–20 %. Syysvehnän kylvöt ovat aivan alussa Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Keski-Pohjanmaalla vähäisistä syysvehnän kylvöaloista on saatu kylvettyä jo puolet. Syysvehnän viljelyalan arvioidaan kasvavan useimmilla alueilla, mikäli sääolot mahdollistavat kylvöt. Ainoastaan Satakunnassa syysvehnän kylvöalojen arvioidaan pienenevän.   
 

Nurmet hyvässä kasvussa

 
Sateet ja lämpimät säät ovat saaneet säilörehu- ja laidunnurmet sekä odelman hyvään tai vähintään tyydyttävään kasvuun koko maassa. Lähes koko maassa päästäneen korjaamaan vielä kolmas säilörehusato, mikä on tarpeen toisen säilörehusadon jäätyä tavanomaista pienemmäksi. Eniten kolmannen sadon korjaavia tiloja on Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa 75–95 % tiloista aikoo korjata kolmannen sadon. Satakunnassa, osassa Pohjois-Savoa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Kainuussa puolestaan on vain 10–40 % tiloista aikoo korjata kolmannen sadon. Useimmilla alueilla säilörehun kokonaissato arvioidaan keskimääräiseksi, mutta Pohjois-Suomessa kokonaissadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi.  
 

Omenakausi parhaimmillaan

 
Lämmin kesä on saanut omenat kypsymään etuajassa. Syyslajikkeistakin on osa jo poimittu, mutta talvilajikkeiden sato jatkaa vielä kasvuaan syyskuussa. Omenasato on laadultaan hyvä ja sato arvioidaan kokonaisuudessaan normaaliksi.    
 
Avomaalla marjojen satokausi on päättymässä. Herukoiden loppusatoa vielä korjataan koneellisesti. Marjojen satokausi jatkuu tunneliviljelmillä, joilta valmistuu pieniä määriä vadelmaa ja mansikkaa. Kasvukauden vaihteleva sää ja kuluttajien hyvälaatuisten marjojen arvostus ovat lisänneet viljelijöiden kiinnostusta marjojen tunneliviljelyyn.  
 
Vihannesten sato arvioidaan vähintään tyydyttäväksi. Elokuun sateet ovat hyödyttäneet etenkin juuresten kasvua. Juuresten kuten porkkana, punajuuri ja palsternakan sato arvioidaan lopulta hyväksi. Tuholaistilanne on hyvin hallinnassa vihannesviljelmillä, mutta sateiden jatkuessa tautitilanne voi äkillisesti huonontua. Myös vuoden vihannekseksi valitut kurpitsat (esim. Hokkaido, spagetti, kiekko ja koriste) ovat kasvaneet hyvin kesän lämpimässä säässä ja niiden sato näyttää myös hyvältä. Ensimmäiset kurpitsat korjattiin jo elokuussa pelloilta. Varastovihannesten kasvu on edelleen kesken, mutta yleisesti ottaen varastovihannesten satonäkymät ovat lupaavat.
 

Lisätiedot

 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 sekä puutarhakasvien osalta kehityspäällikkö Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi. 
 
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 
 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Erkki Vihonen 040 678 7689, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217 
 
ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Tuomas Ruottinen puh. 043 826 7888
 
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453 
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399 
Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967  
Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663
 
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507
 
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092/ Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197
Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
 
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114  
 
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275
 
ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400-484 305.  
 
ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
 
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
 
ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506
 
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.
 
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
 
Seuraava tiedotteemme julkaistaan 21.9. 
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.