Kevätkylvöjen loppuunsaattaminen venyy kesäkuulle

02.06.2020
Kuvassa luomukaurakasvusto. Kuvaaja: Henri Lindholm, Iittala
Kasvutilannekatsaus 3/2.6.2020
 
Toukokuun kylmyys, äitienpäivien jälkeiset sateet ja maiden märkyys ovat hidastaneet kevätkylvöjen loppuunsaattamista.  Kylvöt ovat vielä kesken Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla lopetellaan parhaillaan kevätrypsin kylvöjä. Lapissa kevätkylvöt ovat vasta alkamassa. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Karjalassa kevätkylvöt saatiin tehtyä 5-10 vuorokautta tavanomaista aikataulua aikaisemmin, mutta Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa kevätkylvöt ovat viikon jäljessä tavanomaisesta. Myös Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätkylvöt ovat paria päivää tavanomaisesta jäljessä. 
 
Toukokuun sademäärät maan etelä- ja lounaisosassa olivat paikoin tavanomaista suurempia. Sateiden kuorettamia pellon pintoja onkin jouduttu rikkomaan orastumisen varmistamiseksi Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Vähäsateisimmilla alueilla sen sijaan kuivuus on jo alkanut hidastaa viimeisimpänä kylvettyjen kasvustojen orastumista ja myös nurmen kasvua. Vihannes- ja mansikkakasvustoja on jo jouduttu kastelemaan.
 
Toukokuussa yölämpötilat laskivat useina öinä pakkasen puolelle vioittaen kasvustoja. Viljat ovat kuitenkin toipuneet melko hyvin vioituksista, eikä sadonmenetyksiä ole odotettavissa. Yöpakkaset vioittivat Ahvenanmaalla aikaisten omenalajikkeiden kukintoja alavimmilla paikoilla ja myös ensimmäisenä avautuneita mansikan kukkia on paleltunut paikoitellen eri puolilla maata. Vaikutukset satoon ovat arvioitavissa vasta myöhemmin kasvukaudella.
 

 

Kuivuus hidastaa nurmien kasvua

Säiden lämpeneminen on vauhdittanut nurmet kasvuun, mutta toisaalta kuivuus on alkanut rajoittaa kasvua. Säilörehun korjuu on alkamassa viikon kuluessa Etelä-Suomessa ja kahden viikon kuluessa maan keski- ja pohjoisosissa. Säilörehun satonäkymät ovat useimmilla alueilla tavanomaiset, mutta esimerkiksi Hämeessä kuivuus jo verottaa nurmisatoa. Pohjois-Karjalassa puolestaan valkoposkihanhet ovat tuhonneet säilörehunurmia, mikä on johtanut tilojen välisen säilörehun osto- ja myyntitoiminnan käynnistämiseen. Sato arvioidaan laadultaan tyydyttäväksi, Satakunnassa, Hämeessä ja Etelä-Karjassa jopa hyväksi. Laidunkausi alkoi suuressa osassa maata parisen viikkoa sitten ja Lapissakin karja pääsee laitumelle kahden viikon kuluessa.

Kuivaheinän kasvu ja kehitys ovat pahasti kesken, eikä korjuuta päästäne aloittamaan Etelä-Suomessakaan ennen juhannusta. Kuivaheinän satonäkymät ovat tavanomaiset suurimmassa osassa maata. Ainoastaan Hämeessä kuivaheinän sato arvioidaan tavanomaista heikommaksi, mutta Keski-Pohjanmaalla taas paremmaksi. Nurmissa on tänä vuonna tavanomaista runsaammin voikukkaa rikkakasvina. 
 

Viljat orastuneet hyvin

Kevätviljojen kylvöt ovat vielä kesken Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kylvöjen venymisen vuoksi kylvösuunnitelmia on jouduttu jonkin verran muuttamaan: vaihtamaan myöhäisten lajikkeiden tilalle aikaisia tai vaihtamaan pidemmän kasvuajan kevätvehnä ohraksi tai kauraksi. Myös herneen kylvöistä on jouduttu luopumaan. Uudellamaalla syysviljoja on jouduttu rikkomaan ja kylvämään kevätviljoja tilalle. Lisäksi nurmia on jouduttu täydennyskylvämään tai perustamaan kokoviljasäilörehualoiksi: Pohjois-Karjalassa syynä ovat olleet hanhituhot ja Pohjois-Pohjanmaalla talvituhot.

Kevätviljat ovat orastuneet hyvin tai erinomaisesti suurimmassa osassa maata. Parhaiten ovat orastuneet ensimmäiset, jo huhtikuun puolella kylvetyt kasvustot. Viimeiseksi kylvetyt kasvustot kaipaavat puolestaan sateita orastumisen varmistamiseksi. Uudellamaalla kevätvehnien orastuminen on ollut hieman tavanomaista heikompaa.

Syysvehnä- ja ruiskasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa Etelä-Pohjanmaata myöten. Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi lähes koko maassa. Uudellamaalla on tavanomaista heikompia ruiskasvustoja. Etelä-Suomen rannikkoalueella ruiskasvustoissa on havaittu tavanomaista enemmän rengaslaikkutautia. Rikkakasveja ja tuholaisia on esiintynyt tavanomaisesti tai tavanomaista vähemmän toukokuun viileyden ansiosta. Pohjois-Pohjanmaalla osa syysviljojen rikkakasviruiskutuksista on vielä tekemättä.

Ensimmäisinä kylvettyjen kevätviljojen rikkakasviruiskutukset ovat alkamassa. Kylvöjen pitkittymisestä johtuen rikkakasviruiskutukset venyvät pitkälle aikavälille. Pelloilla ei ole esiintynyt toistaiseksi pahoja rikkakasviongelmia. Ainoastaan Uudellamaalla ja Etelä-Savossa esiintyy tavanomaista enemmän rikkoja kevätviljakasvustoissa. Kasvitautien torjuntatarve on yleisesti pieni. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella on havaittu lehtilaikkutauteja tavanomaista enemmän. Etelä-Suomessa viljakasvustoista on tavattu paikoitellen runsaasti kirppoja.

Kevätrypsin kylvöt ovat vielä kesken Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Rypsi ja rapsi ovat taimettuneet hitaasti, mutta tasaisesti koko maassa. Etelä-Suomessa rypsiviljelmillä on havaittu kirppoja, mutta toistaiseksi ne eivät ole aiheuttaneet ongelmia. Sen sijaan Etelä-Suomen rannikkoalueella kirppoja on havaittu runsaasti, ja torjuntakynnys on ylittynyt. 

Sokerijuurikas-, herne- ja härkäpapukasvustot ovat taimettuneet hyvin tai vähintään tyydyttävästi koko maassa. Parhaiten ovat taimettuneet aikaisin kylvetyt kasvustot. Sokerijuurikkaalla on tehty ensimmäiset rikkakasviruiskutukset, mutta herneen ja härkäpavun rikkakasviruiskutuksia ei ole vielä aloitettu. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella on havaittu aikaisin kylvetyissä herne- ja härkäpapukasvustoissa paikoitellen tavanomaista enemmän hernekärsäkkään syöntivioituksia.

Kuminakasvustot ovat hyvässä kasvussa useimmilla alueilla. Satakunnassa ja Pirkanmaalla tosin löytyy myös harvoja kasvustoja, joita on jouduttu täydennyskylvämään tai jopa rikkomaan. Kuminakasvustot ovat aloittamassa kukintaansa ja kuminakoin tarkkailu on ajankohtaista.  

 

Varhaisperunan nostomäärät kasvavat juhannusta kohti

Turunmaan saaristossa varhaisperunan nostot aloitettiin viime viikolla ja Varsinais-Suomessakin korjuu on käynnistymässä tällä viikolla. Muualla ensimmäisiä perunoita päästäneen korjaamaan juhannuksen maissa. Korjattu sato on ollut laadultaan hyvä, mutta keväät viileät säät ovat nipistäneet sadon määrää. Hallasadetukset ja kastelu ovat varmistaneet sadon. Varhaisperunan kokonaissadon arvioidaan muodostuvan tavanomaiseksi, tai hieman tavanomaista pienemmäksi.

Kesäperuna on taimella Etelä-Suomessa, mutta varastoperunan istutukset jatkuvat vielä Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.

Lounais-Suomen lämmittämättömistä kasvihuoneista on korjattu toukokuusta alkaen mm. nippusipulia  ja -porkkanaa. Myös parsan satokausi on alkanut Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa. Kukka-, varhais- ja kiinankaalin satokausi on käynnistymässä reilun viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Myös jäävuorisalaatin korjuuseen odotetaan päästävän juhannusviikolla. Varhaisvihannesten satomäärien odotetaan kasvavan juhannukseen mennessä.

Avomaalle kylvetyt juurekset ovat taimettuneet hyvin, ja myös istutetut vihannekset ovat juurtuneet hyvin. Viileä sää on jarruttanut hieman kasvua, ja kasvustoja on jo jouduttu kastelemaan tasaisen kasvun varmistamiseksi. Myös vihannesmailla on havaittu kirppoja. Muidenkin tuholaisten, kuten kaalikärpäsen ja porkkanakempin, tarkkailu on nyt ajankohtaista. 

Mansikkaa poimitaan tunneleista

Etelä-Suomessa mansikan kukinta on pian kääntymässä lopuilleen harson alla, kun Itä- ja Keski-Suomessa kukinta-aika on parhaimmillaan harsolla suojatuissa kasvustoissa.  Avomaalla aikaisten mansikkalajikkeiden kukinta alkaa olla runsaimmillaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Myöhäisemmät lajikkeet ovat vasta aloittamassa kukintaansa avomaalla. Myös vadelmien kukinta on alkanut Etelä-Suomessa.

Kasvihuoneissa kypsyneitä mansikoita on jo päästy maistelemaan toukokuussa. Etelä-Suomessa on päästy poimimaan mansikoita myös tunneleista. Harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa ensimmäisten mansikoiden arvioidaan kypsyvän juhannusviikolla, ja myös tunneleista valmistuvan sadon määrä kasvaa juhannusta kohden. Tänä vuonna epävarmuus kausityövoiman saatavuudesta on saanut osan viljelijöistä vähentämään varhaissadon tavoittelua: kasvustoja ei ole suojattu harsoilla sadon kypsymisen nopeuttamiseksi yhtä paljon kuin aikaisempina keväinä.

Herukoiden kukinta on pian täydessä vauhdissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Aikaisten omenalajikkeiden ja syysomenalajikkeiden kukinta on runsaimmillaan tällä viikolla Etelä- ja Keski-Suomessa. Maan eteläosissa talviomenoiden kukista on avautunut noin kolmannes, ja Ahvenanmaalla kukinnan arvioidaan olevan runsaimmillaan ensi viikolla.

Sään oikullisuuden vuoksi pölyttäviä hyönteisiä on ollut vaihtelevasti liikkeellä. Uudellamaalla mansikoiden ja herukoiden pölyttymisen arvioidaan jäävän välttäväksi osalla tiloista. Omenoiden pölyttyminen arvioidaan sen sijaan hyväksi.

Viileä alkukevät hidastutti tuholaisten esiintymistä myös marja- ja omenatarhoissa. Lämmin jakso voi saada tuholaiset liikkeelle hyvin nopeasti. Etenkin tunneleissa kasveja kannattaa tarkkailla päivittäin. Myös härmän ja omenaruven tarkkailu on ajankohtaista säiden lämmittyä.

 

Kasvutilannelive ProAgrian Facebook-kanavalla 2.6. klo 15.00

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat kertovat kasvukauden havainnoistaan eri puolilla Suomea  ProAgrian Facebook-livelähetyksissä. Tiistaina 2.6. klo 15 saamme Elina Valkeiselta kasvukauden kuulumiset Kymenlaaksosta. Hän puhuu orastiheyksistä ja tulevista kasvinsuojelutoimenpiteistä.
 

Lisätiedot
 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262.
 
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Pekka Tuomisto 0400891889, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, Juhani Rahko 0438250103, peruna
ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967 
Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092
Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Otto Hihnala 040 784 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114 
ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275
ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817 
ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
 
Seuraavat tiedotteemme julkaistaan tiistaisin 23.6. heinäkuu tauko, 11.8., 1.9. ja 22.9.
 
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.