Kasvutilannekatsaus 10.9.2013

10.09.2013
 

Sadonkorjuuta lopetellaan poutasäässä

 
Kevätviljojen puinnit ovat edenneet ripeästi elokuun lopun ja syyskuun alun poutasäässä. Puimatta on enää 2-10 % kevätviljoista. Sadepäiviä on osunut puintikauden loppupuolelle useimmilla alueilla vain 2-3 kpl ja sademäärät ovat jääneet puoleen ajankohdan keskimääräisestä sademäärästä. Hyvä puintien eteneminen on mahdollistanut syyskylvöt, joten syysviljojen ja –öljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan tuntuvasti. Syysmuokkaukset sen sijaan ovat käynnistyneet hitaasti kuivuudesta johtuen.
 
Kuluneena kasvukautena parhaiten ovat menestyneet aikaisin kylvetyt kevätviljat, jotka pystyivät hyödyntämään kevätkosteuden. Nurmet ovat pystyneet hyödyntämään parhaiten elokuun sateet ja lämpimän sään. Erityisesti apilanurmet hyötyivät lämpimästä kesästä. Alkukesän helteet leikkasivat huippusadot viljoilta. Syysviljojen sato jäi pettymykseksi monella tilalla huonon talvehtimisen vuoksi. 
 

Puinnit lopuillaan

 
Kevätviljat on lähes kokonaan puitu, vain 2-10 % on enää puimatta.  Pahimmin kesken on kevätvehnän puinti Pohjanmaalla (puimatta 25-40 %) ja kauran puinti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (puimatta 20-30 %).  Pääosa sadosta saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, vaikka sateet hidastuttivatkin puintien etenemistä elokuussa.  Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 15-20 %. 
 
Puintien edetessä kevätviljojen satoarviot eivät ole muuttuneet merkittävästi. Useimmilla alueilla kevätviljojen sato on tavanomainen, mutta tilakohtaiset erot ovat suuret kesän sateiden paikallisuudesta johtuen. Kevätvehnän sato on määrältään hyvä Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Osassa Varsinais-Suomea, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa ohrasato on hyvä, mutta Kymenlaaksossa ja Lapissa tavanomaista pienempi. Hyviä kaurasatoja on saatu Kainuussa, mutta tavanomaista heikompia osassa Varsinais-Suomea, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. 
 
Viljojen laatutiedot ovat tarkentuneet puintien etenemisen myötä. Laadultaan parhain sato saatiin kevätvehnästä ja ohrasta. Syysviljoista on leipäviljakelpoista 90-95 %. Rukiin hehtolitrapainot vaihtelevat 73-80 kg/hl, syys- ja kevätvehnän 78-83 kg/hl, ohran 60-72 kg/hl ja kauran 52-59 kg/hl. Ohrasta on rehukelpoista 90-100 %. Kauran rehukelpoisuudessa on enemmän vaihtelua (80-100 %).   
 
Rypsin puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, joissa sadosta on puitu 70-95 %. Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla puinnit ovat vasta alussa. Puintikosteudet ovat vaihdelleet 9-18 %. Rypsisato arvioidaan välttäväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Kymenlaaksossa, mutta hyväksi Hämeessä, osassa Uuttamaata ja Etelä-Karjalassa.  Laadultaan rypsisato on tyydyttävä tai monin paikoin hyvä. 
 
Viljasadosta on myyty ja toimitettu eteenpäin tiloilta vasta pieni osa (5-30 %). Myyntihalukkuutta ovat vähentäneet laskusuunnassa olevat hinnat. Uudellamaalla ja Etelä-Savossa arvioidaan sadosta olevan sopimuksen alaista noin puolet, muualla maassa 20-40 %. Noin puolet uudesta viljasadosta arvioidaan olevan vielä vailla ostajaa. 
 
 

Syysviljojen ja –öljykasvien viljelyalat selvässä kasvussa

 
Rukiin kylvöt ovat päättymässä useimmilla alueilla, mutta Pohjanmaan rannikkoalueella kylvöt ovat edenneet vasta puoliväliin suunnitellusta. Rukiin viljelyala on kasvamassa selvästi edellisvuoteen verrattuna. Useilla alueilla viljelyalan arvioidaan kasvavan 5-20 %, mutta Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja –Savossa viljelyalat ovat kasvamassa vieläkin tuntuvammin (50-400 %). Myös syysvehnän kylvöt ovat edenneet loppusuoralle useimmilla alueilla. Syysvehnän kylvöt ovat eniten kesken Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa kylvöt ovat edenneet puoliväliin. Syysvehnän viljelyala on kaksin- tai jopa kolminkertaistumassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Muualla syysvehnän viljelyalojen arvioidaan kasvavan 5-25 %.  Noin puolet syysviljoista on suorakylvettyä. Pirkanmaalla syysviljoista 70 % on suorakylvettyä.  
 
Syysöljykasvien kylvöt on saatu päätökseen Pohjois-Pohjanmaata myöten. Syysöljykasvien, lähinnä syysrapsin viljelyala kasvaa viime vuoteen verrattuna useimmilla alueilla 10-30 %, Varsinais-Suomessa jopa 50 %. Ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueella viljelyalan arvioidaan pienenevän 25 %.
 
Suurin osa syysviljoista ja syysöljykasveista on orastunut. Orastuminen arvioidaan vähintään tyydyttäväksi, Etelä-Pohjanmaalla jopa erinomaiseksi. Syysviljoilla ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä kasvinsuojeluongelmia. Paikoitellen juolavehnää on ollut tavanomaista enemmän. Syysöljykasveissa on havaittu paikoitellen pieniä määriä kirppoja ja syysviljoilla etanoita. Etelä-Pohjanmaalla varaudutaan kahukärpästen torjuntaan. 
 
Kuivuus on hidastanut syysmuokkauksien käynnistymistä. Pelloista on muokattu vasta 5-10 %. Viljelijät keskittyvätkin nyt juolavehnän torjuntaan ja odottavat syyssateiden pehmittävän maita muokkauskuntoon.  
 
 

Lämmin sää vauhdittanut nurmien kasvua 

 
Säilörehu- ja laidunnurmet sekä odelma ovat hyvässä tai vähintään tyydyttävässä kasvussa koko maassa. Osa nurmista on jo liiankin reheviä ja varsinkin vain kaksi säilörehusatoa korjanneilla tiloilla suositellaan nurmien niittoa syys-lokakuun vaihteessa talvehtimisen varmistamiseksi. Sen sijaan apilanurmia, joilta aiotaan korjata ensi kasvukautena satoa, ei enää suositella niitettäväksi. 
 
Useimmilla alueilla yli puolella säilörehunurmialasta päästään korjaamaan kolme satoa. Kuivuudesta kärsineillä Etelä-Suomen alueilla 10-30 % säilörehunurmista korjataan kolme satoa. Pohjois-Suomessa 10 % tiloista korjaa kolme säilörehusatoa. Kolmannen säilörehusadon korjuu on useimmilla alueilla lopuillaan, Pohjois-Suomessakin puolivälissä. Kolmas säilörehusato arvioidaan laadultaan hyväksi. Suuressa osassa maata säilörehun kokonaissato arvioidaan 5-10  % tavanomaista paremmaksi, mutta kuivuudesta kärsineillä Etelä-Suomen alueilla kokonaissato jäi 10-25 % tavanomaista pienemmäksi.  
 
Laidunkauden arvioidaan päättyvän syyskuun lopussa suuressa osassa maata. Mikäli säät jatkuvat lämpimänä, laidunkauden arvioidaan jatkuvan lokakuun alkupuolelle Etelä-Suomessa. Varsinais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa laidunkauden arvioidaan päättyvän viikon kuluessa. 
 
 

Perunan nostot käynnissä

 
Siemenperunan nostot ovat lopuillaan maan etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Pohjanmaalla siemenperunasta on nostettu lähes puolet. Määrältään sato on tavanomainen, Pohjois-Pohjanmaalla sato arvioidaan hyväksi. Pohjanmaalla siemenperuna on laadultaan hyvää ja muuallakin maassa tyydyttävää. Isokokoisia yli 50 mm:n mukuloita on tänä vuonna tavanomaista enemmän. 
 
Varastoperunan nostot ovat käynnistyneet koko maassa. Sadosta on korjattu useimmilla alueilla vasta 10-30 %. Pisimmälle varastoperunan nostot ovat edenneet Kymenlaaksossa ja Lapissa, jonka harvoilla perunatiloilla sadonkorjuu on jo lopuillaan. Varastoperunasadon määrä ja laatu arvioidaan päätuotantoalueella Pohjanmaalla hyväksi ja muualla maassa tyydyttäväksi. Varastoperunasato on tavanomaista heikompi kuivuudesta kärsineellä Etelä-Suomen rannikkoalueella. Tärkkelysperunan nostot ovat vielä alussa, sadosta on ehditty korjata 10-30 %. Tärkkelysperunasato on määrältään tyydyttävä ja laadultaan hyvä.
 
Sokerijuurikassato arvioidaan hyväksi päätuotantoalueella Lounais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Sokeripitoisuudet ovat kohonneet hyviksi lämpimän kasvukauden ansiosta.  
 
 

Omenakausi parhaimmillaan 

 
Etelä-Suomen omenatarhoissa syyslajikkeiden Heta, Sandra, Jaspi, Collina, Raike ja Julyred poiminta on pian päättymässä. Syyslajikkeen Summerred poiminta on käynnistymässä.  Talvilajikkeet Lobo ja Aroma ovat kypsymässä poimintakuntoon parin viikon kuluessa. Ensimmäiset erät tulevat kauppoihin lokakuun puolivälissä. Talviomenoiden sato arvioidaan tyydyttäväksi. Syys- ja talviomenoiden sato on laadultaan hyvä, sillä omenat ovat hyvin värittyneitä ja aromikkaita aurinkoisten säiden ansiosta.   
 
Kukka- ja parsakaalin sekä rapean keräsalaatin satokauden arvioidaan jatkuvan enää parisen viikkoa, sillä myöhäissyksyyn tarkoitetut erät ovat valmistuneet suunniteltua aikaisemmin lämpimän kesän ansiosta. Nyt korjattavan vihannessadon määrä ja laatu on hyvä. 
 
Varastovihannesten korjuu on käynnistymässä hiljalleen. Varastovihannesten sadonkorjuu alkoi sipulin nostolla elokuun lopussa. Porkkanan, punajuuren, lantun, kiinankaalin ja keräkaalin korjuu on käynnistymässä viikon kuluessa. Varastovihannesten sato arvioidaan tyydyttäväksi määrältään ja laadultaan.
 
 

Lisätietoja

 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa
  • Terhi Taulavuori puh. 020 747 2475
  • Sari Peltonen puh. 020 7472 477
 
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530

ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi
 
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Satu Näykki puh. 040 709 2450, Heikki Levomäki puh. 040 869 7877, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Hannu Lehtikangas puh. 040 509 2791, Harri Nopanen puh. 043 824 9603, Anssi Mallat (erityisesti nurmiasiat) puh. 0400 927 294
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen puh. 0400 355 551, Harri Touru p. 040 709 2474
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729, Juha Simola p. 0400 461 715
 
Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
  • kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
  • laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
  • luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
  • viljamarkkinat, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820
  • erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (marjat ja hedelmät) Tiina Hovi-Pekkanen puh. 040 749 7507, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753
 
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
 
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
 
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Sirkku Koskela, puh. 0400 137 124, Jari Tikkanen 0400 162 147, Seija Roimela 040 8479 740
 
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
 
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970  
 

 

 

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.